Sannan sosiaalitoimistosta, päivää. Päivisin "ratkon" kevyitä velkakriisejä, tai siis epävarmuuksia ja kasvaneita riskejä, luottamuspulaa ja maailmankaupan ongelmia. Iltaisin kotiintullessa vastassa on taas kovin suomalaiskansallisia työttömyyteen, alkoholiin ja yksinäisyyteen liittyvia ilmiötä. Ei kovin seesteinen ilmapiiri siis täällä kotikolossa.. Odotan kauhulla eilen kylään kutsuttua entistä miesystävää ilmestyväksi. Kurjaa kyllä seurata vieresta, mutta toisaalta myos kapitalistisiin hyveisiin uskova markkinatalous-sanna sisälläni sanoo, että tyän etsimistä ei helpota joka iltainen viinintissuttelu. Ehkä pidan lähtiessani jonkun selfhelpsession tälle vuokraemännälleni.
Having said that. (On muuten varmasti yleisin YK-puheissa käytetty fraasi ikinä.) Mukavampiin aiheisiin, mars. Viime viikolla mukavaa oli seuraavat asiat:
- Hississä tapaamani kazastanilainen senioridiplomaatti kertoi välittomästi kotimaani kuultuaan kalareissustaan Urho Kekkosen kanssa. Vuonna 62 tai 68, en muista tarkasti. Kyse oli siis todellakin vanhan koulun diplomaatista. Hieno setä, tuo diplomaatti. Urho myös.
- Oletko ollut huolissasi Suomen maineesta EU:ssa? Jos olet, huolesi on ollut turhaa. NYT on oikea aika huolestua. Viime viikolla istuin ekaa kertaa yksin EU-koordinaatiossa Suomen kyltin takana. Mutta älkää huolestuko, avasin suuni vaan hengitystarkoituksissa.
- Olin viikonloppuna luonnontieteellisessä museossa. Se on hieno! Biodiversiteettihuone on paras. Ja iso valas, jonka alla voi makoilla ja katsoa psykedeelista merenalaiskuvaa hämärässä valaistuksessa. Museokauppa meni nenän edestä kiinni, joten en saanut dinosaurusavaimenperää tai muuta välttämätontä. Museokaupoissa shoppailu on jotenkin sallitumpaa kuin tavallinen tuhlaus. Ja niissä on viela niin kivoja juttujakin!
- Kuuntelin Joseph Stiglitzin analyysia taloustilanteesta. Miksi jotkut ihmiset, tai siis ekonomistit, osaavat olla niin inspiroivia ja fiksuja? Miksen minä? Toisaalta, valaisevia talousesityksiä kuunnellessa tulee aina tunne, että oma ala on, huolimatta kaikista valintaprosessiin liittyvistä satunnaismuuttujista, oikea. Ja se on hyvä juttu.
- En keksi enää muuta. Oltiin ulkona hassuttelemassa lauantaina ja oli kivaa. Aterioin ylihinnoitellun kesäkurpitsatornin ja alkupalat olivat pienessa ostoskärryssä, iiiih. Sunnuntaina yritin mennä Harlemiin yhteiskunnallisesti aktiivisen babtistikirkon messuun. Lähdin matkaan ilman karttaa tai osoitetta -> hartauden sijaan aamuhartailua Harlemin teollisuusalueella. Oli siellä autokorjaamoja.
Ensi viikonloppuna saan vierailijan, turistiravausta luvassa siis! Itsehän olen jo paikallinen... Ja on Halloween, jonka tosin taidan skipata. Eli luultavasti pyörrän päätökseni viime hetkellä ja pukeudun johonkin kaupasta löytyvään tylsään jämäpukuun. Edellisen USA-halloweenin alkuillan veristä "dead boys don't say no"- ja loppuillan nunnateemaa on vaikea voittaa.
Kurpitsanmuotoisin merirosvoterveisin, Sanna
Kurpitsanmuotoisin merirosvoterveisin? Tainnut täti saada iltasella seuraa.
VastaaPoistaLöysin muuten ton sun paidan ja oon vähä odotellut jonkinlaisia halloweenkemuja niin oisin voinut testata sitä. Hiljaista toistaiseksi.
Vilholla kaikki kunnossa, kävin äsken dh-sheikkaa ja odotan jo tammikuuta <3
Kekkonen teki vuonna 1962 useampia vierailuja, mm. silloiseen Neuvostoliittoon, mutta vuonna 1968 hän teki vain yhden vierailun ja se suuntautui Norjaa. Joten tapaamasi senioridiplomaatin on täytynyt kalaastella pressamme kanssa vuonna 62. Ei kertonut, saivatko suuriakin vonkaleita?
VastaaPoistaHei kun nyt siellä olet niin käy niissä Haunted House -kekkereissä! Meidän piti Chicagossa mennä mutta sählättiin eikä löydetty oikeaa taloa. Ne on kuulemma aidosti pelottavia mutta hienoja kokemuksia. Lipun takana on hyvä istua. Se meni se Suomen maine jo 2009 kun allekirjoittanut kertoi kansallisen kantamme kauraan ja pakastettuun sianlihaan.
VastaaPoista