Ensimmäinen kokonainen viikko takana, laukku purettu ja luennotkin on alkanut. Pienen säädön jälkeen mulla on kolme kurssia: economics of healthcare, public utilities regulation ja development economics. Säädöllä viittaan siihen, että ekojen luentojen jälkeen piti pistää kurssit uusiksi. Tajusin olevani vähän väärässä paikassa, kun 3-4 vuoden opiskelijoille tarkoitetulla kurssilla professori aloitti luennon kysymällä tietääkö kukaan mikä on regressio (yksi tiesi) ja kertomalla, että tällä kurssilla selviää, että työn tarjontakäyrä on taaksepäin kääntyvä. Kröhöm. Mutta nyt oon oikein tyytyväinen noihin ja pelkään vähän, että tuliko haalittua liikaakin haasteita. Tekemistä ja esitelmiä ainakin riittää. Toinen pientä kuumotusta aiheuttava asia on se, että yksi professori on ihan liekeissä kun sen kurssilla on eurooppalainen ja nainen. Kaikki naiset ja eurooppalaiset, pyydän siis jo etukäteen anteeksi mahdollista huonoa edustustani. I'll do my best.
Muu elämä on myös alkanut rullaamaan. Eilen purin laukut, siivosin huoneen, pesin pyykkiä ja täytin jääkaapin. Kuherruskuukausi kampuksen ruokalan kanssa myös loppui ja tein periaatepäätöksen olla syömättä täytekakkua, hattaraa tms. normipäivinä. Kävin tänään myös vesijumpassa, jeij. Oli kivaa, huomenna ajattelin mennä kokeilemaan spinningiä. Täällä näitten yliopistoliikunnassa on myös joku "bootcamp" tunti, mut aion vähän kerätä pohjakuntoa ennen kun päräytän sinne.
Tää vaihtarielämä on aika hassua. Vaikka alkaa vähitellen kotiutua, niin silti on aika irrallinen olo. Irrallinen kuitenkin enemmän positiivisessa mielessä. Tällä tarkoitan sitä, että on aika vapauttavaa, kun kukaan ei oikeastaan tunne. Voi kysyä tyhmiä, puhua tuntemattomille ja olla vaan. Tätä asennetta voisin yrittää ottaa Suomeenkin vähän mukaan, jos vaatteet ei vie kaikkea tilaa matkalaukusta. Yksi hämmentävä asia on myös jenkkien yltiöpositiivisuus ja small talk -kulttuuri. Useimmiten on tietty kivaa kun kaikki hymyilee ja on iloisia. Mulla on kuitenkin vielä vähän totuttelmista siinä, että kun kerrot jotain itsestäsi niin kaikki on great, awesome tai vähitäänkin cool. Kyllä mä tiedän, että Helsinki on cool. Mutta sä et edes tiedä missä se on. Mutta ehkä mäkin opin sujuvaksi small talkeriksi tulevina kuukausina. Toivottavasti jenkkien tapa tunkea like jokaiseen lauseeseen vähintään kolme kertaa ei tartu, se on niinku ärsyttävää. Mutta like they say, when in Rome do as the Romans do.
8/25/2009
8/18/2009
Kosteaa hyöryä nousee tiestä
Perillä NMSU:n kampuksella ollaan. Pää höyryää kaikesta uudesta, eikä höyrystymistä helpota tää lämpötila. Tänään on 37C ja ilman kosteus on joku nolla. En ihmettele noita aavikoita yhtään. Kävin Wall Martista shoppailee huipputehokasta aurinkorasvaa, kun palan jo siinä ajassa kun kävelen kampukselle. Ja tätä kuulemma jatkuu joulukuuhun asti. Että syysterveiset Suomeen vaan!
Tänään alkoi orientaatiot ja hankittiin opiskelijakortit ja lyötiin lukkoon meal planit. Täällä on kampuksella mm. oma subway, josta saadaan hakea tietty määrä patskua ilmaseksi. Nam. Varsinainen ruokala oli niin jenkki kun olla ja voi, hampparii, pitsaa, ranuja, tortillaa - all you can eat. You get the picture. Muutenkin meininki täällä on ainakin osin sellasta kun jenkkileffoissa, sororityt, urheilujoukkueet ja beer pong jne. Vaihtareita on yhteensä noin 30, pääosin euroopasta ja japanista. Japanilaisten kanssa kommunikointi on aika rankkaa puuhaa, kun kaikkeen saa vastauksen yeeeeees ja päälle söpön nyökkäyksen. Mun kämppis on saman ikäinen slovakialainen tyttö, jonka kanssa on ainakin tähän asti tultu hyvin toimeen. Eilen käytiin tyhjentämässä yhessä Wall Mart. Se meni muuten hyvin, mutta Barbora ei näyttänyt innostuvan yhtään mistään karkeista, kekseistä tai BenJerryseistä. Mäkään en sit kehdannu ostaa täyttä roskaruokakärryä, mikä on ehkä ihan hyvä. :D Kämppä on myös ok, meillä on molemmilla omat huoneet ja yhteinen vessa, keittiö ja olkkari. Lattialla vähän ötököitä ja katossa yöperhosia, muuten ei valittamista.
Luennot alkaa torstaina, sitä odottelen jo ihan innolla. Nyt tää on vaan vähän tällästä hengaamista ja ihmettelemistä. Eilen onnistuin jo unohtamaan avaimen huoneeseen kun lähdin ulos. Oli siis pientä seikkailua öisellä kampuksella. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Nyt lähden päivän mätöille kampuksen ruokalaan ja illalla on luvassa shoppailua Targetissa. Se on varattu vaan opiskelijoille ja siellä on jotain aleja, maistiaisia, näytteitä jne. Sounds like fun!
Tänään alkoi orientaatiot ja hankittiin opiskelijakortit ja lyötiin lukkoon meal planit. Täällä on kampuksella mm. oma subway, josta saadaan hakea tietty määrä patskua ilmaseksi. Nam. Varsinainen ruokala oli niin jenkki kun olla ja voi, hampparii, pitsaa, ranuja, tortillaa - all you can eat. You get the picture. Muutenkin meininki täällä on ainakin osin sellasta kun jenkkileffoissa, sororityt, urheilujoukkueet ja beer pong jne. Vaihtareita on yhteensä noin 30, pääosin euroopasta ja japanista. Japanilaisten kanssa kommunikointi on aika rankkaa puuhaa, kun kaikkeen saa vastauksen yeeeeees ja päälle söpön nyökkäyksen. Mun kämppis on saman ikäinen slovakialainen tyttö, jonka kanssa on ainakin tähän asti tultu hyvin toimeen. Eilen käytiin tyhjentämässä yhessä Wall Mart. Se meni muuten hyvin, mutta Barbora ei näyttänyt innostuvan yhtään mistään karkeista, kekseistä tai BenJerryseistä. Mäkään en sit kehdannu ostaa täyttä roskaruokakärryä, mikä on ehkä ihan hyvä. :D Kämppä on myös ok, meillä on molemmilla omat huoneet ja yhteinen vessa, keittiö ja olkkari. Lattialla vähän ötököitä ja katossa yöperhosia, muuten ei valittamista.
Luennot alkaa torstaina, sitä odottelen jo ihan innolla. Nyt tää on vaan vähän tällästä hengaamista ja ihmettelemistä. Eilen onnistuin jo unohtamaan avaimen huoneeseen kun lähdin ulos. Oli siis pientä seikkailua öisellä kampuksella. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Nyt lähden päivän mätöille kampuksen ruokalaan ja illalla on luvassa shoppailua Targetissa. Se on varattu vaan opiskelijoille ja siellä on jotain aleja, maistiaisia, näytteitä jne. Sounds like fun!
8/15/2009
If you're going to San Francisco
Täällä San Francisco! Täällä kivaa!
Lentomatka meni hyvin, Helsinki-Lontoo meni paniikkitranssissa ja sulatellessa sitä, että oon nyt oikeasti lähtenyt. Ja matkasta myös kerrottakoon, että koskin itseänsä Jorma Ollilaa! Respect. Jorma matkusti bisnesluokassa ja jono pysähty just kun olin sen kohdalla käytävässä (pikkasen ehkä hutasin sitä.) Mulla oli kyllä Financial Times kainalossa, joten luulen, että Jorma huomas mun talentin ja pyytää mua johonkin hallitukseen sen kanssa viimestään ens kesänä. Odottelen soittoa. Lontoo-San Francisco väli taas oli piiiiitkä, 11 tuntia. Penkkiseurana oli kaksi komeaa italiasta homoa, jotka lähinnä hiplas toistensa polvia. Ei juttuseuraa mulle siis, italianikin rajoittuu lähinnä pitsasanastoon. Piu bella cosa frutti di mare.
Tää on ihan mahtava kaupunki. Ihanan aurinkoista, rentoa ja nättiä. Ollaan talsittu enemmän kun laki sallii. Mäkiset kadut on niin hienoja, mutta ottaa myös kunnon päälle. Täällä myös kaikki kiemurtelee ja mm. kun mietittiin, että "käydäänpäs tuolla Golden Gatella kattomassa, sehän näkyy tossa lähellä." Tosi lähellä olikin, käveltiin reilu kolme tuntia helteessä läpsyköillä. Tosin oli kyllä sen arvosta. Hienoja kuvia esim. feisbookin profiilikuva tarkotuksiin ei tosin tullut, kaikissa kuvissa naama kiiltää ja hiukset on tuulen sekä talsimisen takia aika seksikkäästi.
Muuten ollaan pörrätty ympäriinsä Chinatownit sun muut, tsekattu Fisherman's Wharf ja merileijonat, ajeltu Cable Carilla, herkuteltu ja vähän myös shoppailtu. Castron, eli homokaupunginosan, tunnelmaan sopien ostin myös ultramageet neonpinkit leviksen farkut. Käytiin myös viininmaistelureissulla Napassa ja Sonomassa kauniissa maisemissa. Päätin perustaa eläkkeellä viinitilan ja mennä viinitilalla naimisiin. Että, jos jollekin tuli nyt lukiessa tunne, että haluaa mennä mun kanssa Napassa naimisiin ja maksaa myös ne häät, niin ota yhteyttä! Opin myös paljon viineistä, varsinkin kun ennen tiedot oli aiemmin lähinnä luokkaa on olemassa punasta ja valkosta viiniä.
Tänään sattui hassuja. Etsittiin Golden Gate parkkia ja oltiin taas kävelty helteessä useampi tunti. Kartta oli, mutta me ei oltu sillä. Väsymystä kuvaa se, että maattiin kaikki kolme asfaltilla keskellä katua ja kiroiltiin rankasti se aika, mitä ei naurettu hysteerisesti. No, hetken lepuutuksen jälkeen saati Jenni houkuteltua liftaamaan, mä lupasin hoitaa puhumisen. Eka auto pysähtyikin, ja otti kuin ottikin meidät kyytiin. Paras kohta oli se, kun kävi ilmi, että kyseinen herra oli suomen kansalainen ja Martti Ahtisaaren ihailija. Asunut mm. kontulassaja itäkeskuksessa kymmenen vuotta 90-luvulla ja ollut Soneralla töissä. A funny coincidence that was.
Mutta, tässä tätä lomahuumaa. Päivä vielä täyttä easy livingiä edessä, sitten siirtyminen pääkallopaikalle New Mexico State Universityyn. Aloha!
Lentomatka meni hyvin, Helsinki-Lontoo meni paniikkitranssissa ja sulatellessa sitä, että oon nyt oikeasti lähtenyt. Ja matkasta myös kerrottakoon, että koskin itseänsä Jorma Ollilaa! Respect. Jorma matkusti bisnesluokassa ja jono pysähty just kun olin sen kohdalla käytävässä (pikkasen ehkä hutasin sitä.) Mulla oli kyllä Financial Times kainalossa, joten luulen, että Jorma huomas mun talentin ja pyytää mua johonkin hallitukseen sen kanssa viimestään ens kesänä. Odottelen soittoa. Lontoo-San Francisco väli taas oli piiiiitkä, 11 tuntia. Penkkiseurana oli kaksi komeaa italiasta homoa, jotka lähinnä hiplas toistensa polvia. Ei juttuseuraa mulle siis, italianikin rajoittuu lähinnä pitsasanastoon. Piu bella cosa frutti di mare.
Tää on ihan mahtava kaupunki. Ihanan aurinkoista, rentoa ja nättiä. Ollaan talsittu enemmän kun laki sallii. Mäkiset kadut on niin hienoja, mutta ottaa myös kunnon päälle. Täällä myös kaikki kiemurtelee ja mm. kun mietittiin, että "käydäänpäs tuolla Golden Gatella kattomassa, sehän näkyy tossa lähellä." Tosi lähellä olikin, käveltiin reilu kolme tuntia helteessä läpsyköillä. Tosin oli kyllä sen arvosta. Hienoja kuvia esim. feisbookin profiilikuva tarkotuksiin ei tosin tullut, kaikissa kuvissa naama kiiltää ja hiukset on tuulen sekä talsimisen takia aika seksikkäästi.
Muuten ollaan pörrätty ympäriinsä Chinatownit sun muut, tsekattu Fisherman's Wharf ja merileijonat, ajeltu Cable Carilla, herkuteltu ja vähän myös shoppailtu. Castron, eli homokaupunginosan, tunnelmaan sopien ostin myös ultramageet neonpinkit leviksen farkut. Käytiin myös viininmaistelureissulla Napassa ja Sonomassa kauniissa maisemissa. Päätin perustaa eläkkeellä viinitilan ja mennä viinitilalla naimisiin. Että, jos jollekin tuli nyt lukiessa tunne, että haluaa mennä mun kanssa Napassa naimisiin ja maksaa myös ne häät, niin ota yhteyttä! Opin myös paljon viineistä, varsinkin kun ennen tiedot oli aiemmin lähinnä luokkaa on olemassa punasta ja valkosta viiniä.
Tänään sattui hassuja. Etsittiin Golden Gate parkkia ja oltiin taas kävelty helteessä useampi tunti. Kartta oli, mutta me ei oltu sillä. Väsymystä kuvaa se, että maattiin kaikki kolme asfaltilla keskellä katua ja kiroiltiin rankasti se aika, mitä ei naurettu hysteerisesti. No, hetken lepuutuksen jälkeen saati Jenni houkuteltua liftaamaan, mä lupasin hoitaa puhumisen. Eka auto pysähtyikin, ja otti kuin ottikin meidät kyytiin. Paras kohta oli se, kun kävi ilmi, että kyseinen herra oli suomen kansalainen ja Martti Ahtisaaren ihailija. Asunut mm. kontulassaja itäkeskuksessa kymmenen vuotta 90-luvulla ja ollut Soneralla töissä. A funny coincidence that was.
Mutta, tässä tätä lomahuumaa. Päivä vielä täyttä easy livingiä edessä, sitten siirtyminen pääkallopaikalle New Mexico State Universityyn. Aloha!
8/09/2009
Aika suinpäin ryntäilee
Ylihuomenna pitäis lähteä. Huihui. En varmaan nuku sitä ennen, paniikkia sen verran ilmassa. Viimeyönäkin näin suomen levottominta unta, jossa mun piti keräillä tavaroita kassiin niin nopeesti kun pystyin. Ja muutenkin, kuka osaa pakata tollaselle ajalle?? Tulee jo laukku täyteen kun mietin mitä tarviin sillä viiden päivän San Franciscon reissulla.
Tää viikonloppu on mennyt paitsi paniikissa, myös ihan kivasti. Perjantaina syötiin tapaksia, jotka oli tosi hyviä. Tosin jäi vähän huono maku suuhun, kun laskua joutu oottaan yli puoli tuntia. Oltiin hyvin närkästyneitä kuluttajia siinä vaiheessa. Keilailu oli myös kivaa, erityisesti omaa (ehkä snadisti kilpailuhenkistä?) minääni lämmitti oma kierrosenkka (ja Jempan rökittäminen). Ja koska kaikki kuitenkin haluu tietää, sain 151!! Pitäis varmaan ruveta ammattilaiseksi:D
Oon myös syönyt vaihteeksi hyvin. Leivoin eilen itelleni läksiäiskakun, vadelmamarenkikakku, namnam.
Tässä myös lisää fiilistelykuvia meidän takapihalta, innostuin vähän kameran makrokuvausohjelmasta. Oon nyt selkeesti lähössä, kun sain varpaankynnetkin lakattua!
Mutta, näihin kuviin, näihin tunnelmiin! Huomenna vika päivä, sitten tiistaiaamuna kasilta lähtee lento Heathrown kautta San Franciscoon.
Tää viikonloppu on mennyt paitsi paniikissa, myös ihan kivasti. Perjantaina syötiin tapaksia, jotka oli tosi hyviä. Tosin jäi vähän huono maku suuhun, kun laskua joutu oottaan yli puoli tuntia. Oltiin hyvin närkästyneitä kuluttajia siinä vaiheessa. Keilailu oli myös kivaa, erityisesti omaa (ehkä snadisti kilpailuhenkistä?) minääni lämmitti oma kierrosenkka (ja Jempan rökittäminen). Ja koska kaikki kuitenkin haluu tietää, sain 151!! Pitäis varmaan ruveta ammattilaiseksi:D
Oon myös syönyt vaihteeksi hyvin. Leivoin eilen itelleni läksiäiskakun, vadelmamarenkikakku, namnam.
Tässä myös lisää fiilistelykuvia meidän takapihalta, innostuin vähän kameran makrokuvausohjelmasta. Oon nyt selkeesti lähössä, kun sain varpaankynnetkin lakattua!
Mutta, näihin kuviin, näihin tunnelmiin! Huomenna vika päivä, sitten tiistaiaamuna kasilta lähtee lento Heathrown kautta San Franciscoon.
8/06/2009
Papa don't preach
Huh huh. Jouduin skippaamaan Madonna-bileet ja fiilistelen nyt täällä Spotifyn kanssa. Mikään, missä esiintyy sana bileet, ei oikein tänään innosta. Tai en myöskään heti lähtisi grillaamaan, koska eilen selvisi tonkin sanan todellinen merkitys. Rauhallinen grillailuilta, jonne lähdin kollareissa ja autolla, päätyi kotiutumiseen aamukuudelta. Hauskaa oli.
Matkaan valmistautuminen on tänään ollut aika jäissä, sattuneista syistä. Pari mailia sain tosin lähetettyä, kun kurssivalintojen pitäisi olla kuulemma jo tehtynä. Hups. Olin kyllä suunnitellut jo kursseja alustavasti, mutta nyt sitten päädyin tekemään lopulliset valinnat perinteisen akateemisin kriteerein. Eli perjantaisin ei luentoja. Muutenkin surffailin vähän yliopiston nettisivuilla ja ihan hienolta näytti. Siellä on kampuksella oma uimahalli, jossa järkätään vesijumppaa! How cool is that? Olo on tällä hetkellä niin löysä ja laiska, vikasta bodypumpista on kulunut enemmän kun laki sallii. Syksyllä siis ainakin vesijumppaa, oi!
Huomenna on sitten vielä yhdet läksiäiset, kivaa ja ei-kivaa. Ei toi hyvästien jättö, vaikka vaan puoleksi vuodeksi, mikään mun suosikkijuttu oo. Tosin viimepäivinä kaikki on ollut kauheen kivaa ja sellaset jutut, mitkä joskus jossain ärsyttää, on ihan unohtunut. Mutta oon kyllä innoissani huomisesta, mennään mulle uuteen ravintolaan syömään tapaksia, nam. Saa nähdä mihin ilta sitten päättyy, viime kerralla läksärien jälkeen kantelin sombreroa alkon muovikassissa aamuisessa Helsingissä. Mahtavuutta! :)
Matkaan valmistautuminen on tänään ollut aika jäissä, sattuneista syistä. Pari mailia sain tosin lähetettyä, kun kurssivalintojen pitäisi olla kuulemma jo tehtynä. Hups. Olin kyllä suunnitellut jo kursseja alustavasti, mutta nyt sitten päädyin tekemään lopulliset valinnat perinteisen akateemisin kriteerein. Eli perjantaisin ei luentoja. Muutenkin surffailin vähän yliopiston nettisivuilla ja ihan hienolta näytti. Siellä on kampuksella oma uimahalli, jossa järkätään vesijumppaa! How cool is that? Olo on tällä hetkellä niin löysä ja laiska, vikasta bodypumpista on kulunut enemmän kun laki sallii. Syksyllä siis ainakin vesijumppaa, oi!
Huomenna on sitten vielä yhdet läksiäiset, kivaa ja ei-kivaa. Ei toi hyvästien jättö, vaikka vaan puoleksi vuodeksi, mikään mun suosikkijuttu oo. Tosin viimepäivinä kaikki on ollut kauheen kivaa ja sellaset jutut, mitkä joskus jossain ärsyttää, on ihan unohtunut. Mutta oon kyllä innoissani huomisesta, mennään mulle uuteen ravintolaan syömään tapaksia, nam. Saa nähdä mihin ilta sitten päättyy, viime kerralla läksärien jälkeen kantelin sombreroa alkon muovikassissa aamuisessa Helsingissä. Mahtavuutta! :)
8/04/2009
Pancakes for breakfast
Lomailu on ihan parasta. Ehtii kaikenlaista ja voi kuvitella, etä loppuviikolla ehtii sitten tehdä vielä ne oikeesti kiirelliset asiat ja nähdä vielä kaikkia. Paluu kotiinkotiin on sujunut oikein rennosti ja maukkaasti. Äiti luultavasti vielä elättelee toivoa, että perun matkan, jos se syöttää mua oikein hyvin. Nam.
Mutta siis, tässä on nyt vihdoin mainostamani matkablogi. Tasan viikon päästä on lähtö syyslukukaudeksi New Mexicoon. Ja koska oon aina salaa haaveillut kiiltävistä legginseistä ja omasta muotiblogista (jossa sais poseerata jalkaterät sisäänpäin käännettynä ja suumutrussa ja hiuksetsilmillä), päätin perustaa nyt blogin hyvällä tekosyyllä. Tästä piti tulla ihan sairaan hieno, mutta koodaustaitoni eivät olletkaan ihan niin hyvät kuin luulin. Päädyin lähinnä vaan leikkimään sellasella netistä löytyvällä, lievästi addiktoivalla, väriympyrägeneraattorilla ja vastustamaan sisäistä minääni, joka ois halunnut laittaa kaiken pinkillä. Myöskin nimen kanssa oli ongelmia, mutta nimi tulee sellasesta kivasta The Crashin biisistä.
"I've been sailing the seas on a big ass boat
Trying to see what the world's about whoo-oo."
Ja jos pelkoni toteutuvat, nimi on osuva myös tammikuussa kun tulen takaisin puolen vuoden jenkkiruokien jälkeen. Mikäli innostun tästä bloggaamisesta, niin kiinnostuneet saavat sitten siirtyä laihdutusblogin pariin. :D
Mutta, nyt jatkamaan pakkauprojektia. Tässä vaiheessa kategoriaan ehkä mukaan kuuluvia vaatteita on kaksi matkalaukullista. Huh.
Mutta siis, tässä on nyt vihdoin mainostamani matkablogi. Tasan viikon päästä on lähtö syyslukukaudeksi New Mexicoon. Ja koska oon aina salaa haaveillut kiiltävistä legginseistä ja omasta muotiblogista (jossa sais poseerata jalkaterät sisäänpäin käännettynä ja suumutrussa ja hiuksetsilmillä), päätin perustaa nyt blogin hyvällä tekosyyllä. Tästä piti tulla ihan sairaan hieno, mutta koodaustaitoni eivät olletkaan ihan niin hyvät kuin luulin. Päädyin lähinnä vaan leikkimään sellasella netistä löytyvällä, lievästi addiktoivalla, väriympyrägeneraattorilla ja vastustamaan sisäistä minääni, joka ois halunnut laittaa kaiken pinkillä. Myöskin nimen kanssa oli ongelmia, mutta nimi tulee sellasesta kivasta The Crashin biisistä.
"I've been sailing the seas on a big ass boat
Trying to see what the world's about whoo-oo."
Ja jos pelkoni toteutuvat, nimi on osuva myös tammikuussa kun tulen takaisin puolen vuoden jenkkiruokien jälkeen. Mikäli innostun tästä bloggaamisesta, niin kiinnostuneet saavat sitten siirtyä laihdutusblogin pariin. :D
Mutta, nyt jatkamaan pakkauprojektia. Tässä vaiheessa kategoriaan ehkä mukaan kuuluvia vaatteita on kaksi matkalaukullista. Huh.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)