Kolme päivää Suomessa takana. Jotenkin vielä tuntuu, että täällä ollaan vain joululomailemassa ja parin viikon päästä palaan Vista Del Monten sotkuisimpaan asuntoon.
Vihasin aina rippikoulusta palaajia, jotka hehkuttivat monta viikkoa, kuinka mahtavaa oli ollut. Itse en silloin hehkuttanut, joten saan hehkuttaa nyt vähäsen. Tai haluaisin hehkuttaa, mutta rajalliset kirjoittajan lahjani eivät tunnut siihen riittävän. Jätetään siis yhteen sanaan. Awesome.
Kaikki hienot uudet paikat ovat luku sinänsä, uusista kokemuksista puhumattakaan. Things to do before 30 -lista lyheni muutamalla kohdalla. Listalle tuli uusia asioita ja jotkut kohdat ruksin tarpeettomina yli. Parhainta kuitenkin olivat uudet ihmiset, joista muutamat olisin halunnut ottaa matkalaukkuun mukaan. Tilanpuutteen takia olisin voinut vaihdossa luopua vaikka maailman täydellisimmästä laukusta, kaikista kengistäni ja Marc Jacobsin lompakosta. En halua hempeillä enempää, mutta minut tuntevat tietävät, että en ihan kaikkien takia vastaavia uhrauksia tekisi.
Mutta on comebackissa puolensakin. Tiivistetysti: perhe, ystävät ja julkinen liikenne. Ei se ruisleipäkään pahalta maistunut. Huomenna edessä paluu Vilhonvuorenkujalle. Viisi kiloa lisää itsevarmuutta saanut Sanna kiittää ja kuittaa.
Tervetuloa takaisin lumiseen suomeen! Sun juttuja on ollu kiva lukea =) t. Leena
VastaaPoista